Henkilökohtaisella avulla oman näköiseen arkeen
Henkilökohtainen apu auttaa tavanomaisissa elämän toimissa niin kotona, työssä, opiskelussa kuin harrastuksissa, kun vamma tai sairaus tekee arkisesta pärjäämisestä vaikeaa tai mahdotonta.
Jonna Räty opiskelee henkilökohtaiseksi avustajaksi Riveriassa. Koulutuksen sisältämä kahden kuukauden työharjoittelu on vaihtunut henkilökohtaisen avustajan työksi Siun soten avustajakeskuksen omassa avustajatoiminnassa. Työ tuntui heti omalta.
- Saa tehdä työtä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa ja työ on monipuolista, Räty kertoo.
Räty avustaa yleensä kahta tai kolmea asiakasta päivässä ja tällä hetkellä hän toimii pääasiassa iäkkäämpien näkövammaisten henkilöiden silmäapuna esimerkiksi kaupassa, ruuanlaitossa ja pienessä siivouksessa.
- Kyllähän se jännittää aina ensimmäistä kertaa tavata, mutta asiakkaat tietävät mitä ja miten haluavat asiat tehdä.
Työ lähtee asiakkaan tarpeista, avustettava määrittelee mitä tehdään ja millä tavoin. Avustajan tehtävä on mahdollistaa avustettavan aktiivinen osallistuminen tavanomaisiin elämän toimiin, mutta ei toimia puolesta. Olla sopivasti läsnä, mutta tarvittaessa jättäytyä taustalle.
- Ei ole kokoaikainen kiire vaan asiakkaiden kanssa ehtii myös jutella. Tutuksi tulee puolin ja toisin, kun toisen luona käy useampana päivänä viikossa. Arjen iloja ja suruja tulee samalla jaettua, ja ehtii siinä vaihtaa vaikka lemmikkikissankin kuulumiset.
Henkilökohtaisen avustajan työhön ei vielä ole muodollisia koulutusvaatimuksia, mutta tutkintokoulutusta on tänä päivänä jo tarjolla. Koulutus ja työharjoittelu tutustuttavat avustajan työhön, mutta itse tekeminen on avustettavan arjessa elämistä. Tarvittaessa vaikka viritellään tablettia käyttöön tai korjataan huterasti seisovaa tuuletinta.
Kuuntelemisen taito on avuksi avustajan työssä ja Räty kertoo, että siitä on myös hyötyä itselle.
- Olen vasta 21 ja iäkkäämmiltä olen saanut laajempaa näkökulmaa asioihin, mutta myös vinkkejä omaan elämään ihan arkisiin asioihin.
Räty myöntää, että aiemmin vähälle kokkailulle jääneet perinneruuatkin sujuvat jo rutiinilla.
– Asiakkaat kertovat vaihe vaiheelta miten haluavat, että tehdään.
Viidessä vuodessa avustajakeskuksesta on muotoutunut monipuolinen toimija, joka toteuttaa henkilökohtaisen avun palvelua sekä omana avustajapalveluna että työnantajamallin ohjaus- ja neuvontapalveluna. Palvelua koordinoi kaksi palvelukoordinaattoria omassa avustajatoiminnassa sekä neljä sosiaaliohjaajaa työnantajamallin ohjaus- ja neuvontapalvelussa.
Avustajakeskus palvelee koko maakunnan alueella noin 600 asiakasta ja heidän avustajiaan. Kokonaisuudessaan henkilökohtaisen avun saajia on Siun soten alueella lähes tuhat.
Henkilökohtaisen avun saaminen perustuu avustettavan eli asiakkaan omaan hakemukseen, jonka pohjalta vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeenarvion ja päätöksen keskusteltuaan asiakkaan kanssa. Samalla arvioidaan mikä järjestämistapa on asiakkaalle sopivin.
Henkilökohtainen apu voidaan järjestää neljällä eri tavalla: avustajakeskuksen omana avustajapalveluna, työnantajamallilla, palvelusetelillä tai ostopalveluna.
- Järjestämistavan valintaan vaikuttaa asiakkaan omat voimavarat. Miten hyvin hän pystyy itse arvioimaan tarvitsemansa avun sisällön, miten häntä avustetaan, missä asioissa ja kuka häntä avustaa, kertoo avustajakeskuksen palveluesimies Sari Tikka.
Päätöksen jälkeen lähdetään elämään arkea, joka alkaa ensiohjauskäynnillä.
Oman toiminnan ensiohjauskäynnillä palvelukoordinaattori käy asiakkaan kanssa läpi myönnetyn palvelun perusteet ja mihin apu on myönnetty sekä sopii palvelun toteutuksesta asiakkaan elämäntilanteen mukaan.
Työnantajamallin ohjaus- ja neuvontapalvelussa sosiaaliohjaajat puolestaan käyvät läpi vaikeavammaisen asiakkaan työnantajuuteen liittyviä asioita sekä antavat apua ja neuvoja erilaisiin työnantajuuteen liittyviin kysymyksiin asiakkaan tarpeen mukaisesti.
– Jos joku asia mietityttää, niin ei jää asian kanssa yksin vaan on helpompi olla meihin yhteydessä, jotta saadaan asiat selvitettyä nopeasti, kertovat sosiaaliohjaajat Maisa Rastas ja Piia Salmela.
Aina avun tarpeen määrittäminen ei ole helppoa, toisinaan asiakkaan tilanne muuttuu tai sitten huomataan, että käytössä olevat palvelut eivät riitä arjessa selviytymiseen. Tällöin avustajakeskuksen oman avustajapalvelun kautta voidaan järjestää esimerkiksi arvioivan avustamisen palvelua.
- Arvioivan avustamisen aikana työntekijämme kirjaavat tarkemmin avustamisen tarvetta, jos on vielä hieman jäsentymätön minkälaisista osa-alueista ja tuntimääristä arkituki koostuu. Jakson jälkeen asiakas voi yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa pohtia tarvetta jatkotoimiin, kuvailee Tikka.
Arvioivan avustamisen palvelu ja avun järjestämistavan muutokset edellyttävät aina vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän päätöstä.
- Arvioivaa avustamista voidaan myös hyödyntää silloin, kun pohditaan henkilökohtaisen avun järjestämistapaa, esimerkiksi siirtymistä työnantajamalliin. Jakson aikana asiakas saa avustajapalvelua oman toimintamme avustajilta ja lisäksi ohjausta ja neuvoa työnantajuuteen liittyen sosiaaliohjaajiltamme, Tikka lisää.
Työnantajamallissa Siun soten avustajakeskus hoitaa asiakkaana olevan työnantajan valtuuttamana työnantajavelvoitteita hänen puolestaan. Näitä ovat muun muassa palkanmaksu sekä lakisääteiset vakuutukset ja työterveydenhuollon kustannukset. Avustajakeskus tarjoaa myös ohjausta ja neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä asioissa sekä puolueetonta tukea erityistilanteisiin niin työnantaja-asiakkaille kuin heidän avustajilleen.
Jari Rummukainen toimii työnantajana kahdeksalle avustajalleen. Kokemusta on kertynyt jo hyvin, sillä Rummukainen muutti palvelutalosta omaan asuntoonsa kymmennen vuotta sitten ja on siitä lähtien vastannut oman avustajaringin pyörittämisestä.
- Organisaatio pyörii minun kautta. Jos joku on poissa, on minun vastuulla paikata jollain tavalla. On oltava itse asian päällä ja valmiina delegoimaan äkkinäisiäkin muutoksia, Rummukainen kertoo.
Avustajat tekevät kuuden tunnin työvuoroa ja kahdessa vuorossa joka päivä. Lisäksi bocciaa maajoukkueessa pelaavan ja muutenkin menevän Rummukaisen pitää huomioida omat harjoituspäivät ja kilpailumatkat sekä muut edustustoimet.
Työlistojen laatiminen ja loma-aikojen sovittelu ei aina ole helppoa. Työnantajan roolissa täytyy olla valmis joustamaan ja neuvottelemaan.- Minulla on niin motivoituneita työntekijöitä, että olen aina saanut jonkun paikkaamaan. Se osoittaa sitoutumista, lisää Rummukainen tyytyväisenä.
Hyvän vuorovaikutuksen säilyttäminen on tärkeää.
- Tämä on ihmisläheistä työtä, se pitää ottaa työnantajana ottaa huomioon. Avustaja saa epäonnistua, ei ole semmoista työtä, että avustaja olisi täydellinen. Asiat tehdään ja otetaan vakavasti, mutta päivässä pitää olla huumoria. Pilke simäkulmassa, sitä olen opettanut, Rummukainen lisää.
Rummukainen myös rekrytoi ja haastattelee avustajansa itse.
- On rikkaus, että avustajissa on eri ammattilaisia. Moniammatilliselta avustajaringiltä saa monipuolista tukea. Avustajien ei kaikkea tarvitse osata tai pystyä tekemään, mutta tietää mistä kysyä ja keneltä, sillä saa asiat eteenpäin.
- Työnantajana ei voi myöskään vaatia, että avustajat heti osaavat käyttää apuvälineitä, koska ne ovat henkilökohtaisia.
Rummukaisella perehdyttäminen menee kokemuksella ja automaattisesti. Omien henkilökohtaisten avustajien pysyvyys sujuvoittaa arkea. Kaikkia asioita ei tarvitse aina toistaa ja opastaa uudelleen.
Työnantajalle kuuluvien vastuiden hoitaminen saattaa ennakolta mietityttää työnantajaksi ryhtyvää. Rummukainen kannustaa rohkeasti etsimään vaihtoehtoja oman arjen rakentamiseksi. - Hyvän päätöksen tein ja päivääkään en ole katunut, vaikka monessa paikassa sanottiin että ’et sie tuu pärjäämään’. Nyt olen 10 vuotta pärjännyt ja joka päivä saanut avun.
Avustajakeskuksen sosiaaliohjaajille asiakkaiden huolet ovat tuttuja ja apua löytyy. – Huolet hälvenevät, kun käymme yhdessä asioita läpi. Neuvonta ja ohjaus on henkilökohtaista ja asiakkaan toiveesta autamme esimerkiksi rekrytoinnissa, kertoo Rastas.
Jatkossa työnantajille on tarjolla neuvontaa ja ohjausta myös verkkotapaamisilla. Koulutuksellisia iltapäiviä järjestetään toivotuista aiheista muun muassa sopimusasioista, työterveyshuollosta, vuosilomista sekä työvuorojen suunnittelusta. - Iltapäivät ovat sekä uusille että jo pidempään työnantajana toimineille, ja kannustavat myös vertaistukeen samassa tilanteessa olevilta, Salmela lisää.
Tekijät
Kuvat: Antti Pitkäjärvi
Teksti: Petriikka Ohtonen
Kiitos Jari Rummukainen ja Ritva Tossavainen,
henkilökohtaiset avustajat Maarit Kuronen ja Jonna Räty,
sosiaaliohjaajat Piia Salmela ja Maisa Rastas, palvelukoordinaattori Asta Ryynänen sekä
palveluesimies Sari Tikka ja muu avustajakeskuksen väki!
Design: HTML5 UP