Ohjeita rakennusluvan hakijalle

1. Pientalon rakennuslupahakemukseen tulee sisältyä seu­raavat asia­kirjat:

1.1      Rakennuslupahakemus (2 kpl)

Rakennuslupahakemus laaditaan ympäristö­toimis­tosta saa­tavalle lo­mak­keelle. Täyttöohjeet ovat hakemus­lo­makkeen ta­kasivulla. Hakemus on muistet­tava päivätä ja alle­kir­joit­taa. Jos rakennuspaikalla on useita omistajia (esimerkiksi aviopuolisot tai perikunta) on kaikkien osakkaiden allekirjoitettava hakemus tai valtuutettava hakija allekirjoittamaan hakemuksen.

1.2      Selvitys rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeudesta

Selvitykseksi käy parhaiten alle 6 kuukautta vanha lainhuutotodistus.
Mikäli lainhuutoa ei vielä ole saatu, tu­lee esittää oi­keaksi todistettu jäl­jennös kauppa­kirjasta ja myyjän lainhuutotodistus.

Vuokratontin haltijan on esitettävä oikeaksi todistettu jäljen­nös voimassa ole­vasta vuokrasopimuksesta ja vuok­ranantajan lain­huutotodistus.          

1.3      Sijaintikartta (1 kpl)
Asemakaava-alueella  sijaintikarttaa ei tarvita.

Haja-asutusalueella hakemukseen liitetään jäljennös perus­kar­tas­ta mitta­kaa­vassa 1:10 000 tai 1:20 000 yhtenä kappaleena. Raken­nuspaikka on merkit­tävä kart­taan selvästi punakynällä. Kartan saa ympäristötoimistosta.

1.4      Väestörekisterikeskuksen tilastolomakkeet RH1 ja RH2 (1 kpl)

  Väestörekisterikeskuksen tilastolomake RH1 on tehtävä jokaisesta rakennustoimenpi­teestä kusta­kin erikseen yhtenä kappaleena. Esimerkiksi, jos ra­kennetaan omako­ti­talo ja erillinen ta­lous­ra­kennus, täyte­tään RH1-lomake kummas­ta­kin erikseen.

Rakennushankeilmoituksen lisäksi täytetään erillinen asuin­huoneistolomake RH2 aina, kun asuntoja on useampia kuin yksi tai kun asuinrakennuksen muu­tostöi­den yhteydessä huo­neiston pinta-ala, huo­neluku tai varustetaso muuttuu. Lo­makkeita saa ympäristötoimis­tosta.

RH-lomakkeiden täyttöohjeet löytyvät lomakkeiden takasivulta.

1.5       Asemapiirros (2 kpl)

Asemapiirros laaditaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 kohdan 2.1.1 määräysten mukaisesti mittakaavaan 1:500 tai 1:200. Suurista alueista voi­daan asemapiirros laa­tia mittakaa­vaan 1:1 000.

Asemapiirroksessa kuvataan tontti tai rakennuspaikka ennen ja jälkeen suunnitel­lun rakentamisen sekä rakennuspaikan lähiympäristö vähintään kymmenen metrin etäisyydelle rakennuspaikan rajoista.

1.6      P­ä­ä­p­i­i­r­u­s­t­u­k­set (2 sarjaa)

Hakemukseen on liitettävä pätevän suunnittelijan laatimat pää­pii­rustuk­set. Piirus­tukset teh­dään paperille, joka on laadul­taan riittävän säilyvää. Liimaa­malla tai teippaa­malla koottuja pii­rustuksia ei hyväksytä. Pii­rustukset on taitet­ta­va A4 kokoon siten, että nimiö jää näky­viin. Piirus­tusten vasempaan reunaan on kiin­nitettävä kestävä 80 millimetrin rei'ityk­sellä varustet­tu lisäke, josta piirustukset sido­taan yhteen sarjoiksi.

Piirustukset on laadittava Suomen Rakentamismääräyskokoel­man osan A 2 oh­jeiden mukaisesti.

Suunnittelijan on päivättävä ja allekirjoitet­tava piirus­tukset ja nimiöön on mer­kittävä suunnittelijan nimen sel­vennys ja ammatti.

Pääpiirustusten lisäksi tulee rakennuksesta esittää leikkauspiirustus mittakaavassa 1:10 tai 1:20. Leikkauspiirustuksesta tulee käydä ilmi perustusten, alapohjan, ulkoseinän, yläpohjan ja vesikaton rakenteet ja kyseisten rakennusosien liittymät.      

Kosteiden tilojen lattian ja seinän rakenteista tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma, josta selviää miten kosteuseritys on tarkoitus suorittaa.

1.7     Rakennustapaselostus (2 kpl)

Rakennussuunnitelmiin liitetään pääpiirustuksia täy­dentä­vä raken­nusta­paselostus, jossa selvitetään rakenteiden yksi­tyiskoh­dat, mikäli ne eivät ilmene piirustuksista.


1.8     Jätevesien käsittelysuunnitelma (2 kpl)

Mikäli rakennusta ei liitetä yleiseen viemäriverkkoon ja siihen tehdään vesi­käymälä, tulee rakennuslupahakemukseen liittää yksi­tyis­kohtainen suunnitel­ma jätevesien käsit­te­lystä rakennuspai­kalla.

1.9    Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista

1.10  Energiataloudellinen selvitys ja energiatodistus


2.llmoittaminen naapureille ja tiedottaminen rakennuspaikalla. 

2.1  Naapureille ilmoittaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava rakennuspaikan naapureille.

Hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista on tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen. Selvitykseksi käy esimerkiksi naapurin kuulemislomake, johon naapurit kuittaavat nimikirjoituksellaan nähneenä suunnitelmat.

Jos hakija ei itse ole tiedottanut naapureilla lupahakemuksen vireille tulosta, suorittaa tiedotuksen rakennusvalvontatoimisto. Naapureille lähetetään tieto hankkeesta kirjeellä ja heille varataan vähintään 7 päivää huomautusten tekemiseen.


2.2  Tiedottaminen rakennuspaikalla

Naapureille ilmoittamisen lisäksi hakijan on tiedotettava rakennuspaikalla lupahakemuksen vireillä olosta.

2.3  Pääsuunnittelija

Omakotitalossa ja siihen verrattavissa sekä sitä vaativammissa rakennustöissä tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä, rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laajuudesta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelija on parasta hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä, koska hyväksyminen ei tällöin aiheuta hakijalle lisäkustannuksia.

2.4      Vastaava työnjohtaja

Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava työnjohtaja, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii siitä, että rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että työ suoritetaan myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vastaavan työnjohtajan hyväksyy rakennustarkastaja. Rakennustyötä ei saa aloittaa, ellei siihen ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Hakemus vastaavaksi työnjohtajaksi on paras jättää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.